Kultasaaren Kartano

OWR Mozilla

Finest
Tammikuu 2026		 KTK-III
Elokuu 2025 : 52,1 p.
Kutsumanimi Mörkö
Rotu, sukupuoli Kanadanpuoliverinen, ori
Säkäkorkeus, väri 178 cm, ruunikonkimo Ee Aa nG
Syntynyt, ikä 17.06.2021 10-vuotias
Kasvattaja Orange Wood Ranch VRL-02207
Omistaja Lennart Rönnqvist VRL-11911
Koulutustaso Vaativa B, 150 cm, CIC3
Rekisterinumero VH21-263-0005 / PKK4442


Kuvat © 1. Cassandra, 2. Launi, 3. Elvira
Mozilla on virtuaalihevonen

Lennart ”Lennu” Rönnqvist ei ole koskaan ollut sellainen ihminen, jolta olisi odotettu mitään kovin järkeviä ratkaisuja juuri missään asiassa. Ei se sinänsä voi tulla yllätyksenä kenellekään, joka miehen taustoja yhtään tuntee - Lennu on kasvanut hyvin vapaalla otteella ja taskut täynnä rahaa. Pienestä pitäen hän on saanut tehdä vapaita valintoja sydän edellä, järki jossain kaukana perässä. Tällä kertaa sydän oli johdatellut miestä suuressa kiihkossa ostamaan vihdoin omaa kilparatsua, olihan rakas lapsuudenystävä Sofia Kultasaari juuri palannut kotikylille Hankoon ja alkanut pyörittää vanhaa sukutilaa ratsastuskeskuksena. Oli se kuitenkin jopa Sofialle, joka tunteen ystävänsä ehkä parhaiten, aivan suurenmoinen yllätys, kun Lennart ylpeäni esitteli uuden ostoksensa.

”Eikö muka lähempää löytynyt? Eikä aikuista ja valmiiksi koulutettua?” Sofia oli kysynyt kulmat epäluuloisessa kurtussa tutkiessaan vuoden ikäisen kanadalaisen puoliveriorin myynti-ilmoitusta. OWR Mozilla oli Orange Wood Ranchin kasvatti ja sangen laadukkaasta suvusta, joten ei se mikään ilmainen ollut - valtameren yli lennättäminenkin maksaisi sievoisen summan. Raha ei toki ollut ongelma Lennulle. ”Siitä tulee aivan loistava kilparatsu ja pitäisi tulla isokin!” mies oli tuulettanut silmät säihkyen. ”No epäilemättä siinä on potentiaalia, onhan se sentään kuuluisien Centerien tallilta, mutta kasvu voi loppua lyhyeen ja pitäähän se kouluttaakin”, Sofia oli yrittänyt jarrutella, tietäen yrityksensä turhiksi. ”No mutta sinähän autat siinä koulutuksessa, eikö? Ihanaa saada ihan oma nuori rakennettavaksi alusta alkaen!” jatkoi Lennu, silmät sydäminä ja kaikki uhkakuvat mielestä pois pyyhkiytyneenä.

Sofia oli katsonut miestä pitkään otsa kurtussa. Nainen oli noihin aikoihin juuri ostanut itselleen kaksi nuorta hevosta, minkä lisäksi hänellä oli myös päivätyö hevosbisnesten ohella. Lopulta hän oli huokaissut syvään ja hyväksynyt kohtalonsa. Ori oli jo lastautumassa lentokoneeseen ja saapuisi Suomeen joka tapauksessa, joten kai siitä täytyisi sitten yrittää saada kelpo kilpahevonen. ”Sillä pääsee ratsastamaan vasta monen vuoden päästä”, Sofia oli vielä yrittänyt. ”Kyllä mä jaksan odottaa!” Lennu oli vastannut, vaikka koko Hankoniemen väki tiesi tasan tarkkaan, että mikropopparienkin valmistaminen kestää tämän miehen mielestä aivan liian kauan.

i. Fantom Hills
fwb, 178 cm, rtkm, FI

ERJ-III, YLA2		 ii. Fantastico
trak, 172 cm, prt, DE

KTK-III, ERJ-I, YLA2		 iii. Majestico
trak, 170 cm, prt, DE
iie. Franseska
trak, 168 cm, prn, DE
ie. Belle Bambina
holst, 172 cm, rnkm, DE

ERJ-I, YLA2		 iei. Sturmkönig
holst, 170 cm, mkm, DE
iee. Belle Ballerina
holst, 173 cm, trn, DE
e. Mozaic v.d. Zelos
westf, 168 cm, rn, DE

VIP MVA Fn, KTK-III, PP-MVA, KRJ-II, VPVL-III, YLA1		 ei. Morgenpracht
westf, 170 cm, m, DE		 eii. Morgensonne
westf, 176 cm, mrn, DE
eie. Strahlend
westf, 170 cm, m, DE
ee. Jalastar
westf, 167 cm, trn, DE		 eei. Jeronimo
westf, 168 cm, trn, DE
eee. Starry
westf, 165 cm, mrn, DE

iii. Majestico syntyi Saksassa ja sen on kasvattanut estetrakehnereita kasvattava Gestüt Geister. Majestico oli kuuluisan isänsä Atleticon ensimmäistä jälkeläisluokkaa eikä sen syntyessä vielä tiedetty, miten menestynyt Atleticosta tulisi jalostusorina. Tummanpunarautias isomerkkinen 170cm korkea Majestico ei yltänyt aivan isänsä meriitteihin, mutta kilpaili kuitenkin ratsastajansa Bram Mesmanin kanssa kansainvälisellä tasolla 150-160cm luokissa ympäri Eurooppaa. Majestico oli koko elämänsä Gestüt Geisterin omistuksessa ja se jäi kilpailu-uransa jälkeen tilalle siitoskäyttöön. Majesticon jalostusarvoa nosti sen suku, vaikka emänsä Mistel xx ei ollutkaan kovin tunnettu tai merkittävää menestystä niittänyt tamma. Luonteeltaan Majesticon kerrottiin olleen rehellinen ja työtäpelkäämätön hevonen, jonka panos suoritukseen oli aina sataprosenttinen. Majestico lopetettiin 21-vuotiaana jalkavaivojen vuoksi omalla laitumellaan.

iie. Franseska oli hyvästä emälinjasta (Frieda KS - Flamenga - Flaneuse) periytyvä punaruunikko 168-senttinen estetamma, jonka kasvatti saksalainen myyntitallia pitävä estevalmentaja Daan Teuling. Franseska ei koskaan kilpaillut, sillä Daan Teuling halusi tamman heti jalostuskäyttöön, kun sen ikä antoi myöden. Eikä ihme, sillä Franseskalla oli taustalla hyvä suku. Franseska todisti erinomaisuutensa monien menestyneiden varsojensa kautta. Jostain syystä Franseska varsoi vain orivarsoja toinen toisensa perään, vaikka Daan olisi toivonut kullanarvoisen tammansa jatkavan hyväksi todettua tammalinjaa. Vihdoin Franseskan ollessa jo 19-vuotias, syntyi tammavarsa, mutta Daan Teuling ei ollut itse näkemässä sitä, sillä mies oli kuollut vuosi takaperin sydänkohtaukseen. Daan Teulingin poika, Daniel Teuling, jätti tammavarsan kotiinsa ja ei varsottanut enää Franseskaa. Tamma kuoli vuosi viimeisestä varsomisesta, ilmeisesti kuolinsyynä oli aortan repeäminen.

iei. Sturmkönig tulee vahvasta estepainotteisesta holsteinsuvusta ja siitä odotettiin jo varsana paljon. Orin kasvatti Arnold Grim, joka tunnetaan Saksassa enemmänkin edesottamuksistaan politiikassa sekä tahdittomista mielipiteistään kuin hevosten saralla. Joka tapauksessa Arnold Grim on intohimoinen hevosmies, vaikka ei itse koskaan kipaillutkaan korkeimmalla tasolla. Arnold on erityisen kiinnostunut hevosjalostuksesta ja miehen tallista löytyy edelleenkin varsin mainitsemisen arvoisia nimiä niin oreista kuin tammoista. Kasvattinsa Arnold pyrkii myymään, kovalla voitolla tietenkin, mutta muutaman mies jätti itselleen ja niillä kilpailivat nuoret lahjakkuudet. 170-senttinen Sturmkönig on yksi näistä Arnoldin talliin jääneistä kasvateista, sillä mustankimosta raamikkaasta orista näki jo nuorena, että sillä olisi kaikki rahkeet menestyä kansainvälisellä tasolla isänsä lailla. Kovapäinen ja temperamenttinen luonne haastoi useamman ratsastajan ennen kuin nuori Brigitte Schielen otti orin ratsastettavakseen. Naisen herkkä ja lempeä ratsastustyyli sopi kuumalle orille ja se pääsi vihdoin nousemaan tasolleen 150-160cm luokkiin. Menestystäkin ratsukko ehti saamaan, mutta orin loukkaantuminen 10-vuotiaana laittoi stopin lupaavalle uralle. Ori siirtyi jalostukseen ja sillä on useita jälkeläisiä Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja nyt myös Suomessa, kun orin pakasteita saatiin erään oriaseman valikoimaan. Näyttää siltä, että Sturmkönig periyttää jälkeläisilleen temperamenttiä, reaktiivisuutta, hyvää takajalkojen tekniikkaa sekä rohkeutta.

iee. Belle Ballerina on siro, mutta isosäkäinen tummanruunikko holsteintamma, jonka estevalmentaja Erno Pfieffer osti talliinsa viisivuotiaana. Piirtopäisen Belle Ballerinan kasvatti puoliverisistä juuri mitään tietämätön Lotte Händel, joka pitää edelleen varsin suosittua ratsastuskoulua Neumünsterissa, Pohjois-Saksassa. Belle Ballerinassa yhdistyy tuntemattomampi tammalinja ja melko tunnettu isälinja. Erno Pfieffer löysi lahjakkaan oloisen tamman yhteisten tuttavien kautta ja päätyi ostamaan hevosen itselleen, kun oli koeratsastanut sillä ratsastuskoulun maneesissa peräti kaksi tuntia. Ratsastaja tammalle löytyi Erno Pfiefferin suomalaisesta tallityöntekijästä Kaisa Pirttilästä, joka on myöhemmin kertonut Belle Ballerinan olleen avainasemassa oman kilpailukokemuksen kertymiselle ja ratsastustaidon kehittymiselle. Belle Ballerina kilpaili Kaisa Pirttilän kanssa 130cm tasolla useita kilpailuita voittaen ja siirtyi uransa jälkeen 12-vuotiaana jalostukseen Pfiefferin tallille. Luonteeltaan tamma oli varsin fiksu ja nokkela hevonen, jonka onnistui tiirikoida itsensä ulos karsinoista ja tarhoista lukemattomia kertoja. Yksi Belle Ballerinan varsoista onkin saanut alkunsa tällaisen karkumatkan päätteeksi, minkä jälkeen tamman tarha vahvistettiin kunnon sähkölangoilla ja lukoilla. Huhutaan, että siltikin Belle Ballerinan on onnistunut lähteä omille teilleen vähintään kerran tai pari. Belle Ballerina on varsonut viisi kertaa ja ilmeisesti tamma aiotaan astuttaa vielä niin kauan, kun se pysyy terveenä ja hyvävointisena.

Isän sukuselvitys © Sylvi

eii. Morgensonne oli samanlainen yli 170 senttinen musta kouluori kuin poikansa Morgenpracht ja kisasi Grand Prix -tasolla, muttei menestynyt aivan niin hyvin, kuin siltä odotettiin. Morgensonnen kisaura jäikin melko lyhyeen, mutta siitosoriina se oli erinomainen ja sai monta laadukasta jälkeläistä, jotka jatkoivat kouluradoilla.

eie. Strahlend oli koulutamma, joka myös hyppäsi jonkin verran "vapaa-ajallaan". Ruunikko, 162 cm ja piirto - ei kuulosta mitenkään kovin erikoiselta, mutta Strahlend oli todella kaunis ja kantakirjattiinkin ensimmäiselle palkinnolle. Sen ruunikossa sävyssä oli upea punertava sävy ja silmät olivat epätavallisen kullertavankirkkaat, joten vaikka mitenkään erityisen ihmeellinen ratsu se ei ollutkaan, toivottiin Strahlendin periyttävän kaunista ulkonäköään varsoilleen.

eei. Jeronimo olikin lähes aatelinen, sillä oriilla ratsasti muun muassa Belgian prinssi. Se oli tummanruunikko 168 cm korkea kouluori, joka tanssahteli GP-kouluradoilla ympäri Eurooppaa, mutta lähinnä Saksan ja Belgian kentillä.

eee. Starrysta ei ole paljon tietoa. Kyseessä on mustanruunikko 165 cm korkea westfalentamma, mutta siihen informaatio suunnilleen jääkin. Samaten Starryn vanhemmista Saltenosta (ruunikko, 167 cm) tai Lavallosta (musta, 159 cm) ei ole saatu tarkempia dokumentteja.

Emän sukuselvitys © Alexiina C.

Syntynyt Varsa Emä
00.00.0000, Suomi rotu-o/t. Jälkeläinen Emän nimi

Voittosumma: 7 200 v€

Arvonimet: KTK-III, Fn
07.05.2023 PKK Kultasaaren Kartano Rakenne: puoliveriorit tuom. Pölhö EO-sert
14.02.2025 Orange Wood Ranch Ystävänpäivän värinäyttelyt Dominantti Valkoinen EM: Plastiikkakirurgi
23.02.2025 PKK Kivikruuga Rakenne: lämminveriorit tuom. Aksu EO-sert
01.08.2025 NJ Silbersong Burg Piirretyt puoliveriorit tuom. Usva MVA-SERT
08.10.2025 PKK Norling Ridning Rakenne: orit tuom. aksu HY
09.10.2025 PKK Norling Ridning Rakenne: orit tuom. ScrewDriver HY
18.11.2025 PKK Norling Ridning Rakenne: orit tuom. Khaos EO-sert
29.11.2025 PKK 7oaks Eventing Rakenne: orit tuom. Lissu EO-sert
30.11.2025 PKK Tuoninen Rakenne: orit tuom. Lissu EO-sert
30.11.2025 PKK Kivikruuga Rakenne: hevosorit tuom. Pölhö EO-sert EM: tekniikka
KESÄ
2021

Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut kasvattaja

Zelda aloitti varsonnan kaksi päivää sitten. Kun mitään ei kuitenkaan tapahtunut, lukuun ottamatta Zeldan levotonta ja tuskaista olemusta, tultiin tulokseen, että nyt on viipymättä siirryttävä klinikalle. Orivarsa ei ollut millään tulla ulos itse, vaan se oli autettava leikkauksen kautta. Tilanne olisi voinut nopeasti kriisiytyä niin varsan itsensä, kuin Zeldan kannalta, eikä aikaa hukattu yhtään ylimääräistä.

Tänään on meillä on kuitenkin antaa huojentavia uutisia: Mozart (OWR Mozilla) on saatu syntymään terveenä, vaikkakin pikkasen vaisuna ja uupuneena. Ja hyvät hyssykät mikä mörrikkä sieltä oikein tulikaan! Näin suurikokoista varsaa en muista koskaan kasvattaneeni! Jos Mozart tulee yhtään isäänsä, se voi kasvaa huimaan 180-sentin säkäkorkeuteen.

Mozart on koulupainotteisen emän ja estepainotteisen isän yhteistulos, joskin estekentille sitä ollaan kaavailtu. Zeldan aiempi varsa, Lovely, on osoittautunut mahtavaksi kovan luokan estehevoseksi, joten Zelda on siinä mielessä periyttäjänä toiminut hyppyhevosillekin toimivasti. Isä, Titan, on edelleen Billyn kanssa maailmalla parhaillaan kisakentillä.

"Mozzy" on ruunikko, eikä sillä ole muita merkkejä kuin jokaisessa jalassa pieni ruununraja. Se saattaa kimoutua vanhemmiten. Mozart on myynnissä ja kiinnostuneet ovat tervetulleita vilkuilemaan godzilla-varsaa meille merilaitumelle!

ELO
2025

Power Jump, tekstituotosluokka, kirjoittanut omistaja

Sirkuskoulusta kilparatsastajaksi

Yleisömeri toi Lennartin mieleen lapsuuden sirkuskoulun. Isä oli aikanaan toivonut jotain miehekkäämpiä harrastuksia, kuten vaikkapa jalkapalloa tai jääkiekkoa. Ei isä ollut erityisemmin innostunut siitäkään, kun Lennart seitsenvuotiaana keksi haluta aloittaa ratsastuksen, koska uusi luokkalainen Sofiakin ratsasti, ja se oli tosi coolia ja hauskaa. Mies oli kuitenkin myöntynyt poikansa tahtoon, kun näki tämän onnensa kukkuloilla rimpuilemassa laukkaavan shetlanninponin selässä. Olisipahan onnellinen, ja ehkä pysyisi poissa pahanteosta jonkin aikaa, hän oli ajatellut.

Nyt Lennart oli jo aikuinen mies, ja shetlanninponikin oli vaihtunut lähes satakasikyt senttiseen puoliveriseen. Nyt ei oltu Hankoniemen ala-asteen liikuntasalissa, vaan Floridassa Sunny Horsen tuliterällä kilpailuareenalla. Joku muukin oli tullut katsomaan kuin isä ja naapurin rouva, olihan kyseessä sentään Power Jumpin 20. juhlavuosi. Tämä ei nyt ollut verrattavissa sirkuskoulun kevätnäytökseen.

Lennart kuuli nimensä kuulutettavan ja ohjasi kimon ratsunsa areenan sisäpuolelle. Hetken oli hyvin hiljaista. Jossain soi taustamusiikki, mutta juuri nyt se tuntui kovin kaukaiselta. Yhtä kaukaiselta kuin se liikuntasalin lavalla pidetty kevätnäytös, jossa Lennart oli pudottanut kolme neljästä pallosta temppuillessaan, mutta saanut silti raikuvat aplodit.

Nyt pallojen täytyisi kuitenkin pysyä käsissä.

Nyt oli raahauduttu valtameren toiselle puolelle. Eikä Lennart ollut vielä saavuttanut oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista huimalla kilparatsastajan urallaan. Sijoituksia sieltä täältä, mutta ei juuri minkäänlaisia palkintorahoja, ei arvokilpailuvoittoja. Hän oli jäänyt kaikin tavoin parhaan ystävänsä Sofian varjoon, eikä vika ollut millään tapaa hevosessa. Mörkö on taitava, yhteistyöhaluinen ja keskittymiskykyinen ori, jonka kanssa kuka tahansa voisi menestyä.

Mutta Lennart ei oikein vieläkään osannut keskittyä. Eikä Lennart osannut harmistua siitä, että pallot vierivät pitkin jumppasalin lattiaa. Ainahan pystyi laittamaan kaiken leikiksi ja sooloilemaan jonkun ihan oman, muka hauskemman show'n.

Mutta Mörkö ei ansainnut sooloilua ja pelleilyä osakseen, ei tässä sirkuksessa. Mörkö ansaitsi keskittyneen ja voitontahtoisen ratsastajan, joka pitäisi kiinni suunnitelmasta, eikä jättäisi ratsuaan pulaan.

Lennart taputti kimon ratsunsa kaulaa, veti syvään henkeä, ja pyysi laukkaa. Mörkö teki työtä käskettyä, keskittyneesti ja rauhallisesti, aivan kuten aina ennenkin. Nyt ei sopinut jäädä rimpuilemaan naureskellen. Nyt piti ratsastaa. Tosissaan.

Punavalkoinen sirkustelttaa esittävä pysty saapui eteen muutamissa sekunneissa, ja Lennart yritti ihan tosissaan ratsastaa. Ratsukko irtosi maasta ja laskeutui hetkeä myöhemmin, jatkaen jo matkaansa seuraavalle esteelle.

Ehkä tänään olisi se päivä, kun aplodit eivät olisi sääliä tai peittelisi myötähäpeää.

Ehkä tänään Lennart ja Mörkö esittelisivät päivän parhaan ohjelmanumeron.

HELMI
2026

Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Sofia Kultasaari

Kevätkauden kilpailukalenteria katsoessa epätoivo ja turhautuminen olivat jälleen vahvasti läsnä. Välimatkat Suomesta maailmalle olivat pitkiä ja työläitä, ja jälleen kyseenalaistin kaikkia elämänvalintojani. Kilparatsastajan elämä olisi huomattavasti helpompaa, jos asuisi vaikka Saksassa tai jossain muualla Keski-Euroopassa. Jälleen kaikenlaisia mielenkiintoisia kilpailuja oli aivan eri puolilla Eurooppaa. Matkustaminen oli aikaavievää, kallista ja hevosille stressaavaa, vaikka meidän kaikki kilpahevoset olivatkin siihen erittäin tottuneita. Ei se hevosautossa seisominen kuitenkaan tarhaamista, laitumia ja vapautta voittanut missään tilanteessa. Omakin takamus kiittäisi aivan muista asioista kuin ratin takana istumisesta.

Pyörittelimme asiaa jo kymmenettä kertaa Lennun kanssa, samalla kuin harjailimme Rediä ja Mörköä kuntoon aamupäivän maastolenkkiä varten. Mietimme rahoitusta, päivämääriä ja kilpailukauden tavoitteita sekä tietenkin myös sopivaa lomapätkää hevosillemme. Kauden päätavoite oli luonnollisesti jälleen Power Jumpissa, mutta ennen sitä olisi tehtävä hyvä ja tasainen treenikausi. Lennu ja Mörkö menivät viime vuonna Power Jumpissa nurin, ja itse napsin Redin kanssa kaksi puomia alas, mitä en tänä vuonna haluaisi toistaa...

Varttia myöhemmin mutkittelimme pitkin ohjin valkean Mörön perässä mäntyjen katveessa metsäpolulla. Taivas oli pilvinen tänään, mutta sen ansiosta myös pakkanen oli hyvin maltillinen. Sekä hevoset että ratsastajat tuntuivat olevan syvällä ajatuksissaan ja matka taittui hiljaisuudessa. Vasta rantatielle käännyttyämme Lennu avasi yllättäen suunsa: ”Mennään sinne Hollantiin. Stal Zilverkrooniin. Ottaisikohan ne nämä sinne koko kevääksi?”

Koko loppu maastolenkki oli armotonta ajatushautomoa ja hetkessä suunnitelma oli muodostunut: viedään hevoset koko huhti-toukokuuksi Hollantiin, pidetään tehokas treenikausi ja kilpaillaan Länsi-Euroopassa, sitten kesäkuuksi laidunlomalle takaisin kotiin ja heinäkuussa taas paluu kunnon treeneihin.

Sain vastauksen sähköpostiini jo seuraavana päivänä. Nina de Windt toivotti meidät oikein tervetulleeksi Zilverkrooniin majoittumaan heidän vierastalliinsa. Nainen pyysi ystävällisesti ilmoittamaan lopullisen hevosmäärän maaliskuun loppuun mennessä. Ainakin varsasta asti yhdessä olleet Redi ja Mörkö saisivat nauttia koko reissun toistensa seurasta, ja ehkä ottaisin myös Minnin mukaan. Huh, miten tässä nyt malttaa odottaa kilpailukauden alkua!

P Kultasaaren Kartano
Kultasaarentie 12
10900 Hanko, Suomi
Kultasaaren Kartano on virtuaalitalli

Kultasaaren Kartano is a sim-game stable
Taustakuva © SubtlePatterns

Ulkoasun toteutus © Nikki 2025